Kun pakolaisten perheiden oma henki ja terveys ovat vaarassa kotimaassaan, meidän muiden on oltava heille kantava ääni.
Seuraava Kreeta Karvalan artikkeli on julkaistu Iltalehdessä 7. helmikuuta 2021.
Uiguuri huomasi, että häntä vakoillaan Suomessakin – aktivisti ja kansanedustaja kertovat Kiinan systemaattisesta sorrosta
SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taee ja Suomessa asuva uiguuriaktivisti kertovat, että Kiinan valtio ahdistelee Suomessa olevien uiguuripakolaisten omaisia Kiinassa.
– Ehdotin, että Suomessa asuvat uiguurit perustaisivat järjestön, joka ajaisi virallisesti heidän asioitaan, mutta sain perjantaina viestin, jossa todettiin, että ”meidän perheitä on ahdisteltu Kiinassa, joten emme voi perustaa järjestöä, koska se olisi liian näkyvää työtä. Voimmeko jatkaa työtä kulisseissa”, SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taee kertoo.
– Jos he eivät voi toimia omilla kasvoillaan, meidän muiden vastuu vastuu toimia heidän puolestaan kasvaa, hän jatkaa.
Iltalehti keskusteli uiguurien kokemasta vainosta myös Suomessa yli vuoden asuneen uiguuriaktivistin kanssa.
Mies kertoi muun muassa, että joidenkin Suomessa asuvien uiguurien perheenjäseniä on viety Kiinan perustamiin keskitysleireihin, eivätkä he ole pystyneet olemaan yhteyksissä omaisiinsa yli kolmeen vuoteen. Osa myös uskoo perheenjäsentensä kuolleen.
Uiguuriaktivistin mukaan Kiinan valtio yrittää myös saada ulkomailla asuvia uiguureja vakoilemaan toisia ulkomailla asuvia uiguureja kiristämällä heitä Kiinassa olevien omaisten tilanteella.
Sortokoneisto vainoaa
SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taee toimii eduskunnan ihmisoikeusverkostossa ja globaaliryhmässä, joissa tehdään työtä myös kiinalaisten vähemmistöjen hyväksi.
Uiguurien lisäksi ryhmissä yritetään puuttua Falun Gongiin ja tiibetiläisiin kohdistuvaan sortoon sekä toimimaan Taiwanissa ja Hong Kongissa asuvien ihmisten hyväksi.
Eduskunnan ihmisoikeusverkosto ja globaaliryhmä ovat järjestäneet muun muassa aktivistien ja viranomaisten kuulemisia.
– Näissä tapaamisissa on puhuttu myös siitä, miten Suomessa asuvia uiguureja ja muita poliittisia pakolaisia voitaisiin suojella heidän kotimaansa sortokoneistolta, al-Taee kertoo.
Uiguurit ovat Kiinan vähemmistökansa, josta suurin osa on muslimeja. Heitä on noin 11 miljoonaa, ja he asuvat enimmäkseen Kiinan luoteisosissa, Xinjiangin maakunnassa.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Kiinan hallinto on asteittain poistanut uiguurien uskonnolliset ja muut vapaudet: heitä valvotaan, pidätetään, aivopestään ja pakkosteriloidaan. Lisäksi ainakin miljoona uiguuria on suljettu tiukasti vartioiduille leireille, joita Kiina kutsuu uiguurien ”uudelleenkoulutusleireiksi”.
Pakolaisten vakoilu
Al-Taee epäilee Kiinan valtion vakoilleen Suomessa asuvia uiguureja ja muita vähemmistöjä. Vakoilusta kertoo myös Iltalehden haastattelema Suomessa asuva uiguuriaktivisti.
– Ammattimainen vakoilutoiminta on tietysti sellaista, jota esimerkiksi minun ei pitäisi huomata, mutta kerran kun olimme rautatieasemalla osoittamassa mieltä, siellä oli kiinalainen mies, joka tarkkaili meitä yli tunnin ja lähti pois vasta kun me lähdimme.
– Uskon, että Kiinan valtiolla on täällä vakoilijoita, jotka tarkkailevat myös Suomessa asuvia uiguureja, nimettömänä esiintyvä aktivisti kertoo.
Al-Taeen mukaan Suomen rikoslakia pitäisi päivittää niin, että sinne lisättäisiin pykälä pakolaisvakoilun kriminalisoimiseksi.
– Ruotsissa pakolaisvakoilu on kriminalisoitu, ja minun argumenttini on se, että Suomi ei voi olla viimeinen paikka, jossa erilaiset tiedustelupalvelut vakoilevat omia kansalaisiaan ja aiheuttavat heidän perheilleen ongelmia, al-Taee sanoo.
Myös suojelupoliisi on suositellut pakolaisvakoilun kirjaamista lakiin.
– Suomessa on uiguureja, jotka ovat saaneet täältä pakolaisstatuksen. Heitä vakoillaan ja heidän omaisiaan sorretaan Kiinassa, mutta meidän pitää sanoa, että tämä ei käy.
Kansanedustajan mukaan pakolaisvakoilun kriminalisointi suojelisi uiguurien lisäksi myös muiden maiden kansalaisaktivisteja, jotka haluavat toimia Suomessa käyttäen sanavapauttaan ja poliittista vapauttaan oman maansa hegemoniaa vastaan.
Suoraa puhetta
Al-Taeen mukaan pakolaisvakoilun kriminalisointi on kuitenkin ”pelkkä laastari” Kiinan toimia vastaan.
– Suomen muskelit eivät riitä ihmisoikeuskysymyksissä Kiinaa vastaan, ja siksi yhteistyöhön tarvitaan myös EU ja Yhdysvallat.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi on jo vuosien ajan ottanut uiguurien ihmisoikeustilanteen esille suoraan Kiinan johdon kanssa. Lisäksi Suomi on pitänyt uiguurien asiaa esillä EU:ssa ja YK:ssa.
– Valtiovierailullani Pekingissä kävin tästä aiheesta pitkän, tunnin kestäneen keskustelun presidentti Xi Jinpingin kanssa tammikuussa 2019, Niinistö sanoi Helsingin Sanomille (5.2.) lähettämässään viestissä.
Sekä Yhdysvaltain entisen presidentti Donald Trumpin, että nykyisen presidentti Joe Bidenin hallinnot ovat vaatineet Kiinaa vastuuseen ihmisoikeuksien sortamisesta. Erityisesti uiguurien kohtelu ja ”kansanmurha” on tuomittu.
Kiina on toistuvasti kiistänyt, että kyse olisi uiguurien vainosta, saati kansanmurhasta.
Viime viikolla Britannian yleisradioyhtiö BBC uutisoi uiguurien ”keskitysleireillä” tehdyistä joukkoraiskauksista ja järjestelmällisestä kidutuksesta.
Uutinen sai myös Suomen pääministeri Sanna Marinin (sd) ottamaan asiaan kantaa (3.2.) Twitterissä.
Marin totesi, että ”kansainvälinen yhteisö ei voi sulkea silmiään Kiinan politiikalta, joka polkee ihmisoikeuksia ja sortaa vähemmistöjä. Kauppa tai talous eivät ole syitä kääntää katsetta pois näistä julmuuksista. Ihmisoikeuksien on oltava keskiössä kahdenvälisissä ja monenvälisissä keskusteluissa”.
EU:n ihmisoikeustullit
Hussein al-Taeen mukaan etenkin EU:n on nyt ryhdistäydyttävä Kiina-kysymyksessä.
– Yhdysvalloista voi nyt saada sen omia intressejä huomioiden historiallista vetoapua siihen, että EU ja Yhdysvallat voisivat yhdessä laittaa Kiinan sortopolitiikalle kampoihin.
– Jos suojelemme ympäristöä luomalla hiilitulleja saastuttajamaita vastaan, eikö meillä pitäisi olla myös ihmisoikeustulleja, eli kun vähemmistöjen, tai opposition ihmisoikeustilanne paranee, silloin myös kauppaa voitaisiin taas alkaa käydä vapaammin.
– Kiinalle kaikkein tärkeintä on talous, ja kun sitä uhataan, silloin Kiina joutuu tekemään muutoksia toimintaansa, al-Taee sanoo.
Kansanedustaja muistuttaa myös, että yksittäisillä kuluttajilla on valtaa edistää ihmisoikeuksia valitsemalla tuotteita, joita ei ole tehty Kiinassa ja Xinjiangin maakunnassa.
– Tämä on viesti, jonka Kiina ymmärtää, sillä he ymmärtävät kauppaan liittyviä viestejä paremmin kuin mitään muita, al-Taee päättää.