Kirjoitettu 28.7.22
Luin äskettäin siitä, miten venäläiset ovat pakkosiirtäneet jopa kaksi miljoonaa ukrainalaista Venäjän puolelle. Uudelleenkoulutukseen! Saamme tarkemmat luvut vasta sodan jälkeen, ehkä työ etsiä kuolleita ja kadonneita vie vuosikymmeniä. Lupasimme toisen maailmansodan jälkeen ”–never again”. Tässä sitä ollaan. Emme me voi teeskennellä, ettei tätä sotaa tapahdu, ottamalla keskiluokkaisia ja uusrikkaita venäläisiä turisteja Suomeen. Yhteisellä EU-linjalla on väliä. Nyt se linja pitää löytää nopeasti. Ajatus siitä, että venäläiset eivät tiedä sodasta ei pidä paikkaansa tässä ajassa ja maailmassa. He kyllä tietävät, ja ottamalla heidät tänne annamme viestin, että mekin hyväksymme raakuudet. Tai että olemme turtuneet niihin.
Me suomalaiset päättäjät emme tunnu vieläkään ymmärtävän, että venäläinen päättäjä ei ymmärrä muuta kuin voiman politiikkaa. Sitä kissaa ei enää ole, jota voimme välillä silittää myötäkarvaan. Se kissa on riisunut naamionsa ja paljastunut karhuksi. Käyttäydytään sen mukaisesti. Vain muutama maa maailmassa ottaa venäläisiä turisteja vastaan tällä hetkellä. Ne maat ovat venäläisen sotapolitiikan hyväksyneet joko avoimesti tai peitellen. Miksi me luokittelisimme itsemme niihin? Kuten on heikkoutta hyväksyä turistiviisumeita juuri nyt, on myös heikkoutta käydä ostamassa bensaa rajan toiselta puolelta. Business as usual ei voi jatkua. Se on vähintä mitä voimme tehdä ukrainalaisten lasten ja omiemme tulevaisuuden hyväksi.
Ulkoministeriöstä kerrotaan, että viisumien myöntämisen pysäyttämiseksi voitaisiin ryhtyä olemassa olevin valtuuksin, ilman lainmuutosta. Riittäisi, että jättäisi ottamasta vastaan viisumihakemuksia. Siihen tarvittaisiin vain poliittinen päätös. Migri hidasteli vuonna 2016 turvapaikkahakemusten käsittelyä, koska siellä tiedettiin tiukempien lakien olevan putkessa tulossa. Näin moni jäi ilman turvapaikkaa Suomesta. Sääntö-Suomi kyllä joustaa tarvittaessa, siitä on tämä valitettava ennakkotapaus. Kenties nyt voisimme jättää viisumihakemukset hyllylle seisomaan, lukuun ottamatta omaistensa luokse vierailevien venäläisten viisumeita, kunnes EU tekee omat johtopäätöksensä.
Herätään uuteen muuttuneeseen todellisuuteen ajoissa. Maailma ympärillämme on muuttunut. Suomi on muuttunut. NATO:n myötä määrittelemme kenen kanssa ja millä ehdoilla haluamme seurustella. Nuollaan nopeasti liittoutumattomuuden luopumisesta aiheutuneet haavamme kiinni. Kirjoitetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme uusiksi, ja annetaan sille selkeät arvot, joiden keskiöön tulee toteamus siitä, että emme hyväksy sotaa, nälänhädän aiheuttamista ja pakkosiirtoja. Näillä teoilla me myös ennakolta määrittelemme, millainen NATO-maa olisimme. Sellainen, joka siinä koalitiossa päätöksillään ei lähde sortamaan eikä vapauttamaan, vaan on mukana rakentamassa rauhallisempaa maailmaa.
Ja alkuun laitetaan turismille stoppi.